15. tammikuuta 2012

Turku tappaa.


Tää tulee nyt ehkä hieman myöhässä mutta VITSIT että oli kivaa siel tanssitunnilla! Oon varmaan vanhin koko ryhmässä ja mä olin niiiiin paska siellä, mutta tiekste, olo on ihan mahtava! En malta oottaa näitä kahta päivää että pääsen taas sinne! Muutenki oon hieman tanssinu tällä viikolla, torstaina baarissa ja perjantaina kaverilla JA baarissa. Oikeesti, ihanaa olla täysikänen just tän takia! Pääsee tanssii aivonsa ulos. Vaikka ihan ilman juomistakin. Tosin Marilynissä on pakko ostaa aina yks mansikkamargarita että saa helminauhan. Höhöh. :D
Kävi semmoinen hauska juttu myös minkä huomasin. Jos haluat kavereistas eroon niin poista facebook. Porukka ei meinaan ota oikee mitää yhteyttä sen jälkee. Koko viime viikon istuin kotona ja pohdin mitä elämällä tekisin, ja sieltä kyllä pari ystävää todisti olevansa arvonsa ansainneita. Pari mulle erittäin tärkeää ihmistä. Päätin nyt kuitenkin palauttaa facebookin, vaikken siellä aiokkaan enää päivästä päivään istua. Tää naamakirjaton viikko opetti että muutakin elämää voi olla kuin eksän profiilin stalkkaaminen. :D
Mulla on ollut tässä vähän kaikenmaailman syömisongelmia mutta nekin alkaa taas pikkuhiljaa tasoittumaan liikuntaharrastuksien lisäämisten myötä. Ja se on hyvä. On meinaan paskamainen olo aamulla kun sen toisen leivän puolessa välissä menee kurkku tukkoon ja tulee oksennusrefleksi. Tai koulussa lounaalla siinä vaiheessa ku olis vielä puolet lautasellisesta syömättä. Onneks kuitenkin nyt kun on energiankulutuskin lisääntynyt niin on ruokahalukin palannut, tai ainakin mahtuu enemmän.
Tiekste, mun tekis mieli niin purkaa tänne näitä mun ihmissuhdedraamoja, koska tänne on jotenkin paljon helpompi kirjottaa ku tohon mun Nalle Puh -"päiväkirjaan" (kirjotin viimeks kolme kuukautta sitten ja sillonki vaan sivullisen?). Turhaa se kummiskin olis, en jaksa salanimillä leikkiä ja mun mieleen mahtuu tällä hetkellä vaan se yks ja ne loput. Ne loput jotka ei oo mitään verrattuna siihen yhteen. Nii ja yks Mysteeri ja yks oxfordilainen joista en tiedä mitään. Mutta se yks, täydellinen ja joka tuntee mut täysin eikä välitä siitä mitä muut ajattelee eikä haluis koskaa satuttaa ketään tahallaan. Jokaisessa on virheensä mutta ne virheet on mulle tällä olemattomia. Ähhh miks mä teen mun elämästä näin vaikeeta. :D Pitäis tosiaan vaan avata se päiväkirja ja vuodattaa nää kaikki sinne.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti